Arvauksia

Kaivoskeskustelulle on tulossa jatkoa, jos valituslupa Itä-Suomen hallinto-oikeuden tekemään päätökseen myönnetään. Kyse on siitä, miten hyvin kaivosyhtiö kykenee kontrolloimaan tiedossa olevat ympäristöriskit. Paperilla todistelu on kuitenkin eri asia kuin käytännön toteutus. Jos korkein hallinto-oikeus ottaa asian käsiteltäväkseen, niin samalla se tulee linjanneeksi ympäristöriskin merkityksen malminetsintävaiheessa. Kaivosyhtiö sanoo tietenkin omana kantanaan, että kairaukset ovat ympäristön kannalta pieniä toimenpiteitä ja riskit hallittavia. Kolkontaipaleen kyläyhdistyksen mukaan jo kairaukset ovat suuri riski. 

Myöhemmin ilmenevien vaikutusten ennustaminen etukäteen on mahdotonta, kun vaikutusmekanismit ovat monimutkaisia tai jopa tuntemattomia. Aikaisempi teoria- ja tutkimustieto ovat paras mahdollinen pohja sivistyneelle arvaukselle, mitä tulee tapahtumaan. Mikäli valituslupa etenee, niin korkein hallinto-oikeus ottaa kantaa siihen, että ovatko kaivosyhtiön esittämät arviot riittäviä. 

Julkisuudessa on ollut keskustelua esiopetuskokeilun nollatuloksista. Kaksivuotinen esiopetus ei tasannut lasten kehityksellisiä eroja. Tulos ei Helsingin Sanomissa (15.1.) julkaistun jutun perusteella yllättänyt emerita professoria, Liisa Keltinkangas-Järvistä. Koulunpito on muuttunut nopeaan tahtiin ja tämä kokeiluhanke liittyy tähän samaan kokonaisuuteen. Nyt oikeastaan kysyttiin, että edistääkö koulun aloitus viisivuotiaana oppimista verrattuna kuusivuotiaana aloittamiseen?

Esiopetuskokeilun arvioinnin toteutus oli tieteellisesti pätevä, olihan siinä mukana satunnaistetut koe- ja kontrolliryhmät. Nollatuloksen perusteella tekee mieli tulkita, että kokeiluryhmissä ei toimittu olennaisesti eri tavalla lasten kanssa, jotta saataisiin tuloksiin johdonmukainen perinteisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tuottaman kehityksen ylittävä hypähdys. Yksittäisissä ryhmissä muodollisesti ja pedagogisesti pätevä opettaja on voinut saada aikaan paljonkin, mutta kokonaisuus huomioiden tulokset tasoittuivat. 

Esiopetuskokeilu oli kuitenkin tärkeä prosessi. Suomessa tehdyt äkkipikaiset muutokset koulunpitoon olisivat tarvinneet kokeiluja poliittisten päätösten pohjaksi. Tutkimustieto on edelleen testatuin tiedontuottamisen tapa sivistyneen arvauksen perusteeksi.