Elämme epävarmoja aikoja

Kevään saapuminen on odotettu tapahtuma, kun luonto äkisti herää. Uusi kasvukausi kohottaa mieltä ja moni tonkaisee multaa pihallaan. Tänä keväänä ei kannattanut olla etuajassa, koska saatiin takatalvi ja yöpakkasia. 

Säiden seurauksiin olemme tottuneet ja osaamme varautua, vaikka se teettäisi ylimääräistä työtä. Valitettavasti elämme nyt epävarmoja  aikoja, koska Venäjä saattaa lietsoa levottomuutta länsimaissa. Tähän mennessä toimet eivät ole rikkoneet yhteiskunnan perusinfraa, tosin lentoliikenteen gps-häirinnästä näyttää tulevan meille kestoriesa. Sabotaasi-iskujen mahdollisuus on todellinen uhka, johon pitää osata varautua. 

Varautuminen tilapäiseen sähkökatkoon tai veden tulon loppumiseen on nykytilanteessa järkevää. Pienellä maaseutupaikkakunnalla sen voi odottaa olevan helpompaa kuin kaupungeissa. Suositus on, että kolme vuorokautta pitäisi pärjätä omillaan, jotta viranomaiset ehtivät käynnistää korvaavat järjestelmät. Kotivaran ruoat kannattaa olla sellaisia, joita muutenkin käytetään. Niitä kannattaa myös käyttää ja täydentää varastoa, jotta tarvikkeet eivät pilaannu.

Tahallinen arkielämän häirintä on valitettava alueellistuneen suurvaltapolitiikan epävakautta lisäävä seuraus. Samaan aikaan on hyvä muistaa, että Suomeen voi myös osua kova myrsky, joka katkaisee sähköt ja kaatuneet puut tukkivat tiet. Luonnonilmiöt voivat sotkea arkielämämme joksikin aikaa. 

Viimeiset kaksi vuotta mediassa ovat korostuneet sotaisat aiheet ja monenlaiset uhkakuvat. Samaan aikaan on tärkeää säilyttää myönteinen usko tulevaisuuteen. Kukat pitää istuttaa juuri silloin, kun omasta mielestä on sen aika. Hallan puraisu harmittaa hetken. Työ pitää vain tehdä uudestaan ja elämä jatkuu. Suomen kielestä puuttuu aktiivista sopeutumista kuvaava verbi, joka osuvasti kuvaisi toimeliasta ja resurssiviisasta mukautumista muuttuviin tilanteisiin.