Kirkonmäeltä hyvää pääsiäistä

Pääsiäisen symbolit

Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla. Pääsiäisen symboliperinne on rikas. Symbolit välittävät meille kristillistä perinnettä.

Pääsiäiseen kuuluu tietysti virpominen. Koristellut pajunvitsat ovat olleet suomalainen vastine palmunlehville.  Virvonta on tehty Jeesuksen matkan ja palmunlehvä tervehdysten muistoksi.

Virpoja saa palkakseen pääsiäismunia, jotka antavat uskon ja toivon siitä, että uusi elämä voittaa kuoleman. Munan ehjä kuori kuvaa hautaa ja rikkoutunut munan kuori symboloi sitä, kun enkeli on vierittänyt kiven pois haudan suulta.

Kaunis keltainen narsissi ja pienet tipuset kertovat meille uudesta elämästä, ylösnousemuksen ihmeestä.

Kodeissa on tapana kylvää myös rairuohoa tai ohraa, joka merkitsee uutta elämää ja kevään tuloa.

Pääsiäisaterialla lammas symboloi Jeesusta. Jeesuksesta sanotaan, että hän on Jumalan karitsa, joka muistuttaa anteeksiannosta.

Mämmi on suomalaisten pääsiäisherkku, joka on vastine happamattomalle leivälle.

Pääsiäisen värit kuvastavat pääsiäisen kertomusta. Kirkollisissa väreissä paastonajan eli odotuksen ja katumuksen väri on violetti. Violetti vaihtuu pääsiäisyönä valkoiseen juhlan, ilon ja ylösnousemuksen väriin. Vihreä värin merkitys on toivon ja kasvun väri.

Lastenohjaaja
Miia Ruuskanen-Eronen 

 

Hiljainen viikko

Pääsiäistä edeltävää viikkoa kutsutaan hiljaiseksi viikoksi. Silloin kristityt muistelevat Jeesuksen kärsimystä. Hiljaisen viikon viettäminen on vanha tapa, sillä sitä vietettiin jo Jerusalemissa 300-luvulla. Hiljaista viikkoa kutsutaan myös nimillä piinaviikko tai suuri viikko, onhan pääsiäinen Kristittyjen tärkein juhla. Hiljaisen viikon päivistä jokaisella on oma nimensä: palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja sukkasunnuntai eli pääsiäinen. Päivien nimet tulevat raamatullisesta alkuperästä tai vanhan kansan sinä päivänä suorittamista perinteisistä askareista. Jokaisena päivänä seurataan kärsimyshistorian tapahtumia.

Hiljaisen viikko alkaa palmusunnuntaista, jolloin muistellaan sitä, kun Jeesus ratsasti aasilla pääsiäisjuhlille Jerusalemiin ennen kuolemaansa ja ihmiset heittivät hänen reitilleen palmunoksia. Malkamaanantain tapahtumiin kuuluu Jeesuksen rukous Getsemanessa, hänen vangitsemisensa ja se, että Pietari kieltää Jeesuksen. Tikkutiistain tapahtumia ovat Jeesuksen tutkiminen neuvoston, Pilatuksen ja Herodeksen edessä. Kellokeskiviikkoon liittyy Jeesuksen tuomitseminen ja Golgatalle vieminen ja kiirastorstaihin ehtoollisen asettaminen. Pitkäperjantaina muistellaan ristinkuolemaa ja hautaamista. Lankalauantain aiheena on Kristus haudassa ja tuonelassa. Pääsiäispäivänä aihe on tietenkin riemu ylösnousemuksesta. 

Pääsiäispäivä, sunnuntai, on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla. Pääsiäisenä juhlitaan sitä, että Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja elämä on voittanut kuoleman. Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. 

Nuorisotyönohjaaja
Kaisa Hämäläinen

 

Kuuntelen Sinua

Kuuntelen sinua Kristus elämän valon antaja - ja kantaja. Hiljaista ääntäsi, sanatonta puhettasi ja lohduttavaa läsnäoloasi. Ottaisitko vastaan, jos päästäisin irti: Sinä, joka olit ja olet ja olet tuleva, kiitän Sinua siitä, että elämän tie ei ole väylä vaan valtatie. Olet läsnä ristillä kärsivänä, läsnä ylösnousseena voittajana, läsnä kasteessa liitettynä.

Kuuntelen sinua Kristus elämän valon antaja - ja kantaja. Hiljainen ympäristö ja sydämeni on täysi. Kestävin rakkaus syntyi ja kuoli ristinpuulla. Anna minun muistaa: hänen vilpittömyyttään palvella eikä olla palveltavana. Hänen rohkeuttaan kärsimyksien keskellä. Hänen nöyryyttään, kun häntä pilkattiin. Hänen täydellistä omistautumistaan Taivaallisen Isän tahdolle ja sen toteuttamiselle elämässään. 

Kuuntelen sinua Kristus elämän valon antaja - ja kantaja. Ristinvarjon merkitsemänä ja opetuksistaan syytettynä. Kuningas läsnä orjantappuroin. Sanoja en löydä ja puhetta en tarvitse. Sisin on tyhjä: muistan Getsemanen, muistan kuinka Juudas petti hänet, muistan Pietarin kieltämisen, muistan ruoskimisen, muistan hänen lävistetyt kätensä ja jalkansa. Mikään ei kuvaa hänen tuskaansa ristillä. Olet läsnä ristillä kärsivänä, läsnä ylösnousseena voittajana. Haavoitettuna Sinä puhuttelet haavoitettuja; ihmisen elämänkaaren tapahtumien suruissa - ja ilojen aiheissa. Kuuntelen sinua Kristus.

Diakoniatyöntekijä
Eija Janhunen

 

Pääsäisen juhlamessuja

Pääsiäisajan kirkkohetket tarjoavat kiinnostuneille ja osallistuville kirkkovieraille monipuolisen juhlamessujen kokonaisuuden. Jokainen messu sisältää omia erityisiä piirteitä, jotka tukevat pääsiäistien (Via Crucis:n) löytämistä. Kun pitkäperjantain virret lauletaan ilman urkujen säestystä, Pääsiäisaamuna voidaan kokoontua vielä hämärään kirkkoon vastaanottamaan valon ja ilon sanomaa.

Kirkkohetkistä monille merkittävin on Kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelus, mikä on myös viimeinen paastonajan messu. Tuhkakeskiviikosta alkanut paastonaika päättyy virallisesti Kiirastorstain messun rippiin. Messu on silti vielä ’paastonhenkinen’. Lopussa olevaa ns. pikkuylistystä ei käytetä ja myös messun mieliinpainuvin kohta sijoittuu sen loppuun. 

Kiirastorstain messu päättyy kirkkokuvaelmaan, missä muistetaan Jeesuksen ja opetuslasten viimeisen aterian tapahtumia. Kirkon kuoriosaan alttarin läheisyyteen on messun alussa sijoitettu 12 apostolin kynttilät sekä hieman suurempi ns. Kristus -kynttilä. Kun ehtoollinen on vietetty, liturgi tai avustaja sammuttaa yhden kynttilöistä ja toteaa:” Juudas, joka kavalsi Jeesuksen poistui pimeään yöhön kesken aterian; sammutamme nyt Juudaksen kynttilän.” Kiitosrukouksen jälkeen myös muiden opetuslasten kynttilät sammutetaan ja liturgi toteaa: ”Kun Jeesus oli vangittu, kaikki opetuslapset pakenivat ja jättivät hänet yksin; me sammutamme myös muiden opetuslasten kynttilät.” Kirkon kuoriin jää ainoastaan Kristus kynttilä. Sen jälkeen kirkon alttari riisutaan ja puetaan mustaan alttarivaatetukseen ja näin valmistetaan Pitkäperjantain sanajumalanpalvelusta varten. 

Mieliinpainuva on myös tuo alttarin uusi pukeminen. Kaikki tutut alttariesineet siirretään pois ja jäljelle jää ainoastaan Krusifiksi yhdessä Kristus kynttilän kanssa. Tuossa hetkessä avustaja lukee Raamatusta Psalmin 22 ja messu päätetään virteen ”Käy yrttitarhasta polku” (Vk 77). Kirkon kelloja ei enää soiteta, vaan kirkkoväki poistuu ehtoolliskirkosta hiljaisuudessa. 

Pastori
Juha Lankinen