Pääkirjoitus 31.1.2024 06:00

Koukeroiset poliittiset aatteet

Markku Leskinen

Unelmavuosi lupaa hyvää rantasalmelaisille. Hieno-teemavuosi tulossa! 

Unelmia on myös kahdella jatkoon selvinneellä presidenttiehdokkaalla. Ehdokkaita on kuvattu poliittisesti liberaaleina. Perinteisten ismien – liberalismi, konservatismi ja sosialismi – lisäksi puhutaan nykyään myös esimerkiksi populismista, nationalismista ja fasismista. Jo näiden aatteiden olemuksen ja erojen ymmärtäminen on haastava aivojumppa, mutta entäpä sisäministeri (vihr.) Maria Ohisalon käyttämä intersektionaalinen feminismi hallituksen tasa-arvo-ohjelman kantavana ajatuksena.

Intersektionaalisuus on verraten tuore tutkijoiden käyttämä käsite kuvaamaan ilmiöiden kytkeytyneisyyttä. Tasa-arvo-ongelmien seuraamuksia tulee siis tarkastella toisiinsa liittyvinä tekijöinä, eräänlaisena verkostona. Feminismi puolestaan kuvaa sukupuolittunutta, lähinnä naisia sortavien valtarakenteiden epätasa-arvoista asemoitumista yhteiskunnan eri käytänteissä. 

Toiselle kierrokselle selvinneet ovat miehiä, ehdokkaista enemmistö oli miehiä ja he saivat äänistä lähes 90 %. Intersektionaalisuuteen tukeutuva feministinen politiikan tutkija voisikin selvittää presidenttiyden olemusta.

Presidentinvaali on enemmän henkilövaali kuin poliittisen ideologian mukainen vaali. Tästä kertoo muun muassa se, että toiselta kierrokselta pudonneet puhuvat mielellään taktisesta äänestämisestä. Taktinen äänestäminen sisältää ajatuksen, että ääni annetaan sillä perusteella, että se esimerkiksi estäisi jonkun ehdokkaan pääsyä toiselle kierrokselle. Sen laajuudesta ei kuitenkaan ole tietoa, joten kyse on myös poliittiseen kieleen tulleesta selittelystä vaalitappion jälkeen. 

Vaalien ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli hyvä eli 74,9. Toivottavasti toisen myös toisen kierroksen äänestysaktiivisuus on samalla tasolla. Lähiviikkoina medianäkyvyyttä saavat liberalismin ja konservatisminkin vivahteet. Ollaan poliittisesti kuulolla!