Pääkirjoitus 8.7.2026 06:00

Luontopolitiikan koukeroita

Markku Leskinen

Lausuntokierroksella oleva kansallinen ennallistamissuunnitelma on Suomen vastaus EU:n ennallistamisasetukseen. Asetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokatoa ja parantaa heikentyneiden elinympäristöjen tilaa. Suunnitelmassa haetaan keinoja muun muassa soiden, vesistöjen, virtavesien, metsien, niittyjen, pölyttäjien ja lajien elinympäristöjen tilan kohentamiseen. Suomen on toimitettava suunnitelmaluonnos komissiolle syyskuun alkuun mennessä, minkä jälkeen suunnitelma täydentyy komission huomioiden pohjalta.

Kyse on pitkän aikavälin suunnasta sille, miten luonto, elinkeinot ja asuminen sovitetaan yhteen. Suunnitelman lähtökohdissa korostuvat kustannustehokkuus, vapaaehtoisuus, oikeudenmukaisuus ja se, että toimeenpanoa aloitetaan erityisesti suojelualueilta ja valtion mailta. Tämä on tärkeä linjaus etenkin maaseutukunnille, joissa metsät, pellot, vesistöt ja vapaa-ajan asuminen ovat osa samaa paikallistalouden kokonaisuutta.

Rantasalmi elää Saimaan, metsien, peltojen, rantojen ja matkailun varassa. Vesien tilalla on suora yhteys mökkiläisten viihtyvyyteen, kalastukseen, matkailuun ja kunnan vetovoimaan. Jos valuma-alueilla tehtävät toimet vähentävät ravinnekuormitusta ja parantavat pienvesien ja järvien kuntoa, hyöty näkyy lopulta myös asukkaiden arjessa. Puhdas vesi ja hyvinvoiva luonto ovat Rantasalmen kaltaiselle kunnalle kilpailuetu eikä vain pelkkä ympäristövelvoite.

Rantasalmen elinvoima nojaa myös maa- ja metsätalouteen. Siksi toimeenpanon pitää olla ennakoitavaa, kohtuullista ja aidosti vapaaehtoisuuteen nojaavaa siellä, missä toimet kohdistuvat yksityisiin maanomistajiin. Ennallistaminen ei saa muuttua paikallisten elinkeinojen epävarmuustekijäksi. Valtion ja EU:n on myös kannettava rahoitusvastuunsa, sillä pienellä kunnalla ei ole varaa uusiin tehtäviin ilman voimavaroja.

Rantasalmen kannalta viisas linja on suhtautua ennallistamiseen mahdollisuutena, mutta vaatia samalla selkeitä pelisääntöjä. Parhaimmillaan ennallistaminen vahvistaa juuri niitä asioita, joiden varassa Rantasalmi tunnetaan: puhdasta luontoa, Saimaata, norppaa, metsiä ja maaseudun elinvoimaa. Huonoimmillaan se jää ylhäältä ohjatuksi velvoitteeksi. Ero ratkaistaan siinä, että kuunnellaanko paikallisia ihmisiä ajoissa.