Pääkirjoitus 1.11.2023 06:00

Pieni kylä – suuri sydän

Markku Leskinen

Rantasalmen kunta aikoo kehittää brandiään. Tavoitteena on laatia brandikäsikirja, mikä ohjaa kunnan tapaa viestiä ja olla esillä, jotta haluttu tulevaisuuden päämäärä saavutetaan. Maaseutukunnille brandityö on erityisen kova pähkinä purtavaksi, koska Suomessa samanlaisia luontoaan korostavia järvipitäjiä riittää. 

Nykyinen slogan ”pieni kunta - suuri sydän” on esimerkki kuntabrändäyksestä. Osuva slogan on kätevä markkinointiväline. Teiden varsilta löytyy monenlaista värssyä kuntien mainostauluista. Osa niistä on vanhaa perua eli kerran valittua ei ole lähdetty muokkaamaan. Pitäisikö Rantasalmen slogan vaihtaa? 

Pieni kunta on tosiasia ja kuvaa asukkaiden lukumäärää. Alueellisesti Rantasalmi ei ole erityisen pieni. Suuri sydän -kielikuvana voi kuvata monia asioita. Nalle Puhistakin on sanottu ”Pieni karhu, suuri sydän”. Kun joku on suuri sydäminen, niin tavallisesti viitataan esimerkiksi sellaisiin luonteenpiirteisiin kuin ymmärtäväinen, huomaavainen ja auttavainen. Lääketieteellisessä mielessä jollakin voi olla suuri sydän (mm. urheilijoilla). Suurkaupungin sydämenä pidetään jotakin sen toimeliasta osaa. Rantasalmen keskusta ei liene tässä mielessä suuri. Voidaan ajatella, että suuri sydän kuvaa rantasalmelaisuuden henkeä ja ilmapiiriä. Tässä mielessä slogan on edelleen käyttökelpoinen. 

Brandikäsikirjan yksi tavoite on yhdenmukaistaa kunnan viestintää. Organisaatio viestii jämäkkyyttä, kun sen nimissä lähtevät materiaalit noudattavat sovittuja ulkoisia käytänteitä. Näitä ovat esimerkiksi määrätyt fontit otsikoissa ja teksteissä sekä värit, joita käytetään korostuksissa ja taustoissa. Organisaatio käyttää yhdenmukaista asiakirja- ja PowerPoint-pohjaa, kun sen nimissä esiinnytään.  

Lukijana ei ole tarvetta pohtia ilmoittajan logoja, fontteja tai värejä. Myös Rantasalmen Lehdellä on omat fontit ja värit, joiden kautta lehden ilme syntyy. Useimmilla mainostajilla ne ovat myös käytössä. Tässä mielessä brändäys on tätä päivää ja se kannattaa tehdä hyvin.

Hyvin tekeminen on se kova pähkinä. Ostaako kunta joltakin mainostoimistolta kokonaisuuden vai pyytääkö se ehdotuksia johonkin osa-alueeseen? Luova työ maksaa, yleensä paljon. Mistä rahat? Luovat ideat puhuttelevat eri tavoin, jolloin päätyminen makuasioista kiistelyyn on mahdollista. 

Rantasalmen vaakuna on ollut käytössä vuodesta 1958. Se sopii hyvin viralliseksi logoksi. Monilla kunnilla on apulogoja. Rantasalmelle sellaiseksi on tullut alla oleva, jossa nimen alla ovat aaltokuviot sekä slogan. Sitä ennen käytössä oli aurinkosymboli, jossa Rantasalmi oli kirjoitettuna pienellä ja hieman erikoisella fontilla. 

On hyvä muistaa, ettei mikään viestinnällinen muodikkuus tuota villoja. Ensisijaisesti tarvitaan hyvää hallintoa ja toimivia palveluita. Hyvässä kunnassa on toimeliaisuutta ja vireyttä. On virettä, että täällä on hyvä asua ja elää. Tätä on Rantasalmella. Se näkyi myös ensimmäistä kertaa toteutetussa Halloween tapahtumassa, johon kunta ja monet yritykset lähtivät mukaan. Kuolleista herättäjä Mikko Kalliola nosti esiin kunnantalolla käydessään onnistuneen dialogin viestinnässä.  Dialogissa kanava on avoin molempiin suuntiin. Tätä tarvitaan, jotta päättäjät ja viranhaltijat ymmärtävät toisiaan. Sitä tarvitaan, jotta yrittäjät ja kuntalaiset kokevat tulevansa kuulluiksi. Me tarvitsemme kohtaamisia.