Talous kestää vielä
Rantasalmen kunnanhallituksessa esillä ollut tuore tilinpäätös kertoo tarinan, joka on monelle suomalaiselle pienelle kunnalle tuttu: pinnalla pysytään, mutta virta käy jo vastaan.
Vuosi 2025 päättyi kunnassa noin 300 000 euroa ylijäämäisenä. Se on sinänsä hyvä uutinen aikana, jolloin kuntatalous kautta maan on kiristynyt. Rantasalmi ei ole kriisikunta eikä talous ole hallitsemattomassa tilassa. Velkaa on keskimääräistä vähemmän ja taseessa on puskuria tulevien vuosien varalle.
Suurin huolenaihe liittyy menoihin, jotka kasvavat nopeammin kuin tulot. Toimintakulut nousivat yli miljoonalla eurolla, kun taas verotulojen kasvu jäi vaimeaksi. Tämä on kiperä rakenteellinen ongelma. Lisäksi kuntien vastuulle siirtyneet työllisyyspalvelut tuovat epävarmuutta. On jo nyt nähtävissä, ettei valtion rahoitus kata täysimääräisesti uudistuksen kustannuksia.
Toinen, vielä suurempi kysymys liittyy investointeihin. Rantasalmen edessä on mittavia tarpeita uudistaa vesihuoltoa, rakennuksia ja infrastruktuuria. Tilinpäätös kertoo suoraan, että tulorahoitus ei riitä niiden kattamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa velan kasvua tulevina vuosina.
Kaiken tämän yläpuolella leijuu hankala väestökehitys. Rantasalmen väkiluku laskee ja väestö ikääntyy. Huoltosuhde on jo nyt poikkeuksellisen korkea ja nousee ennusteiden mukaan edelleen. Tämä tarkoittaa vähemmän verotuloja ja enemmän palvelutarpeita. Tämä on yhdistelmä, joka ei ole pitkällä aikavälillä kestävä.
Tilinpäätöksestä tulee esiin, että kunnan omaisuus kuluu ja osin menettää arvoaan. Poistoja kirjattiin satojatuhansia euroja eri toimialoilla, ja lisäksi jouduttiin tekemään tuntuvia alaskirjauksia, kuten Kuntala-kiinteistön noin 180 000 euron arvonalennus. Tällaiset kirjaukset eivät ole pelkkiä teknisiä eriä, vaan ne kertovat rakenteellisesta todellisuudesta. Kiinteistömassa on raskas, korjausvelka kasvaa ja kaikelle omaisuudelle ei enää löydy käyttöä tai arvoa entiseen tapaan.
Tilinpäätös antaa kuitenkin tärkeän viestin. Kunnan talous kestää toistaiseksi, mutta rakenteelliset paineet kasvavat. Sopeuttamistoimia, priorisointia ja uusia avauksia tarvitaan ennen kuin puskurit on käytetty loppuun.
