Pääkirjoitus 26.8.2026 06:00

Tiedotuksen haasteet

Markku Leskinen

Öljyvahingossa jokainen tunti merkitsee. Pelastuslaitos sai tehtävän tiistaina 18. elokuuta kello 17.03, lähti liikkeelle pahimman mahdollisen arvion perusteella ja jatkoi torjuntaa yön yli. Drooni auttoi paikantamaan öljyä pimeässä ja ohjaamaan aluksia. Nopea lähtö ja uuden tekniikan soveltaminen olivat selviä onnistumisia.

Myös jälkihoidossa tehtiin paljon oikein. WWF:n asiantuntijat ja vapaaehtoiset puhdistivat rantoja, ja Repolahti saatiin puhtaaksi. Kunnan myöhemmässä tiedotteessa kerrottiin rajoituksista, näytteistä, yhteystiedoista ja seuraavan päivityksen ajankohdasta. Kriisissä on kerrottava, mitä tiedetään, mitä tehdään seuraavaksi ja mistä saa apua.

Tiedottamisen alkuvaihe ei kuitenkaan vastannut tilanteen kiireellisyyttä. Ranta-asukas Juha Sario kertoi veden käyttörajoituksia koskevan tiedon tulleen vasta seuraavana päivänä noin kello 15.30, vaikka perhe oli yrittänyt saada ohjeita jo aamulla. Keskeiset ranta-asukkaat olisi hänen mukaansa pitänyt varoittaa jo onnettomuusiltana. Viive oli vakava, sillä alueella käytettiin järvivettä juoma- ja talousvetenä.

Verkkosivu ja sosiaalinen media eivät yksin riitä välitöntä toimintaa vaativassa vaarassa. Alkuvaiheessa vesialueiden omistajia tai yksittäisiä henkilöitä ei tavoitettu erikseen. Käyttörajoituksen aluekin jäi epäselväksi. Selkeä kartta olisi auttanut asukkaita näkemään, koskeeko kielto heidän rantaansa.

Epävarmuutta lisäsivät poikkeavat arviot öljyn määrästä. Pelastuslaitos varautui pahimmillaan 800 litraan, kun varustamon mukaan vesistöön pääsi enintään noin 200 litraa. Epävarmuus on sanoitettava: mikä on varmistettu tieto, mikä enimmäisarvio ja milloin arviota päivitetään.

Vastuun siirtyminen pelastuslaitokselta kunnan jälkitorjuntaan ei saa näkyä tiedotuskatkoksena. Viestintävastuun on oltava selvä, ja ohjeiden, karttojen, yhteystietojen sekä päivitysaikojen löydyttävä samasta paikasta.

Haukivedellä torjuntavalmius oli monilta osin kohdallaan. Viranomaisyhteistyö kunnan suuntaan on sujunut hyvin. Asukkaille tiedottamisesta on kuitenkin tehtävä yhtä nopeaa, täsmällistä ja alueelle kohdennettua kuin öljyntorjunnasta. Varoitus ei ole vielä onnistunut silloin, kun se julkaistaan sähköisesti, vaan silloin, kun vaarassa oleva ihminen saa sen ja ymmärtää, miten toimia.